Loppusointuja

Rakastan englanninkielisiä loppusointuja. Rakastan Eino Leinoa myös. Mutta aina kun törmään hyvään (hädin tuskin ymmärrettävään) runoon, tulee mieleen, että osaisipa tämän ulkoa. Miksi? Kuvittelen itseni lausumassa sitä. En tosin osaa kuvitella miksi ja missä ja milloin. Ehkäpä pitkin näitä öitä, jolloin käy hyssyttelemässä kuumeista kuopusta.

THE TIME you won your town the race
We chaired you through the market-place;
Man and boy stood cheering by,
And home we brought you shoulder-high.
To-day, the road all runners come,	5
Shoulder-high we bring you home,
And set you at your threshold down,
Townsman of a stiller town.
Smart lad, to slip betimes away
From fields where glory does not stay	10
And early though the laurel grows
It withers quicker than the rose.
Eyes the shady night has shut
Cannot see the record cut,
And silence sounds no worse than cheers	15
After earth has stopped the ears:
Now you will not swell the rout
Of lads that wore their honours out,
Runners whom renown outran
And the name died before the man.	20
So set, before its echoes fade,
The fleet foot on the sill of shade,
And hold to the low lintel up
The still-defended challenge-cup.
And round that early-laurelled head	25
Will flock to gaze the strengthless dead,
And find unwithered on its curls
The garland briefer than a girl’s.

Koira-paperi-nukke

(Otsikosta onko oikein koirapaperinukke vai koira paperinukke... vai kenties kivi paperi sakset... :D )

Lotalla on paperinukkekausi. Mielellään piirtää niitä itse. Mutta muidenkin tekemät käy. Paperdoll heaven; eikö tämä ole se suomalaisen naisen keksimä ja sittemmin maailmanmaineeseen siirtynyt? Nettipelaaminen on tietenkin kivaa, mutta oikeat paperinuket on ... nekin kivoja.

Löysin yhden koiraisen. Täältä. Jos joku myy törmää printattaviin dog paper dolliin, mieluiten kultaisesta noutajasta, vinkkejä vastaanotetaan. :D

Inspiraatioita

Syksyn hyviä puolia; harmaa. En tarkoita ulkona taivasta vaan vaatekaappia. Harmaa on ihana väri vaatteissa, erityisesti neuleissa. :)

Oltiin eilen uimassa. Minä en, inhoan vettä. Kun lapset olivat pienempiä ja vaativat aikuista altaan vierellä, istuin siinä kylmissäni tunnin. Nyt istuin kahviossa. Harmaassa villapaidassa.

-Äiti kiitti kun toit meidät uimaan! Oli ihanaa, tunsi miten sitä on taas elossa!
-Ohoh, ole hyvä! Kiva tunne!
-Joo! Mutta oliko sulla kauhean tylsää?
-Yksin, kahviossa, lehtiä lukien... no ei oikeastaan.

Suloinen poikani ei uskonut, mutta ehkä joskus ymmärtää :D

Hauskaa viikkoa. Siis nythän on jo keskiviikko, mihin nämä päivät lentää!

Täältä , täältä , täältä ja täältä.

Nahkaa

Sisko vihjaisi blogista leather home (tms) joka on hyvä. Osuin chicagolaisen nahanparkitsemistehtaan blogiin. On mukavaa lukea mistä tahansa, vaikka nahan parkitsemisesta, kun kirjoittava ihminen on todella innostunut asiastaan.

Päädyin selaileen miesten nahkakenkiä.


Neiman Marcusia.

Naisten nahkakenkiä. (Surkeat flash playerit kun eivät anna kaapata kuvia!)

Naisten kengät on kauniita, ja jos ovat kauniita, eivät yleensä ole käytännöllisiä. Miesten kengät on asiallisia, järkeviä, pitkäikäisiä. Joskus myös kauniita.

Mietin kovasti näiden kahden eroa ja vaikutusta suhtautumisessa mieheen / naiseen työtätekevinä ihmisinä (ehkä reunahuomautuksena; kengät jalassa työtätekevinä). Minä en nimittäin usko tasa-arvoon. Se ei vain toteudu.

Cole Haan.

Mutta uskon kovasti unelmien toteutumiseen.



Mun Henry Beguelit!

Nyt yritän keskittyä teoriaan, mitä kaunis, järkevä ja pitkäikäinen tekevät ihmiselle: tuottavat iloa = lisäävät elinvoimaa. Hauskaa loppuviikkoa!

Ahventa

Eilen lehtihyllyjen vieressä oli kyltti puna-ahven 19,90 kg. Oli pakko ostaa.

Tänään kuopus haki paketin kaapista.

-Äiti mitä tämä on äiti mitä?

-Hmmm

-Äiti mitä tämä on äiti?

-Kalaa

-Kalaa! (Aukaisee pakettia)

-Kalaa! (Nuuhkaisee fileitä, tökkää sormella)

-Äiti anna kalaa!

-Ai nytkö heti?

-Joo!

Kala oli hyvää. Korppujauhot mielenkiintoisempia!