torstai 18. syyskuuta 2014

Terveyserot alas, kustannukset alas, tyytyyväisyys ylös: there is a mission

Malli terveyserojen syntymisestä

(Lähde THL) Tässä se on lyhyesti: mistä terveyserot syntyvät. Ihan helppo yhtälö ratkaistavaksi siis..

'Suomalaisilla on liian hyvä käsitys julkisesta terveydenhoidosta', sanoi HS.

Onkohan noin. Vantaalaiset ainakin ovat tyytyväisiä terveyspalveluiden käyttäjiä.

Kun kuuntelee ihmisten kokemuksia päivystyksessä, hammashoidossa, terveyskeskuksissa käynneistä, niitä on paljon. Vantaa teetti asiakastyytyväisyyskyselyn terveyspalveluiden (terveysasemat, päivystykset, fysioterapia) käyttäjille. 788 vastaajan mielestä terveyspalvelut ansaitsevat arvosanaksi 8,9 / 10. Tulos on erinomainen ja parantunut viime vuodesta. Parhaiden toteutui asiakkaiden kohtelu, palvelujen saatavuus oli parantunut hieman, huonoiten toteutui asiakkaiden mahdollisuus osallistua palveluiden suunnitteluun.

Muutaman kysymyksen lomakkeella ei päästä pureutumaan mahdollisiin käyttäjien kokemiin epäkohtiin. Mutta se vastaa hyvin siihen, mihin kysely tarkoitettiinkin: ovatko vantaalaiset tyytyväisiä terveyspalveluihin. Vastaus: ovat.

Vantaa tuottaa terveyspalvelut myös edullisesti (2609 € / asukas / vuosi, Helsinki 3519 € / asukas / vuosi).

Olen toistanut, ja toistan edelleen, että kunnallisissa palveluissa käytetty rahamäärä ei aina takaa laatua. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun uutisoidaan 'kuntien talous heikkenee' tai 'kunnat joutuvat tehostamaan toimintaansa'. Se ei tarkoita, että asukkaiden saama palvelu huononisi. Se tarkoittaa kyllä usein, että poliitikot joutuvat tekemään ikäviä päätöksiä.

Terveyspalveluissa suuri muutos on edessä. THL listasi asiantuntijatahona SOTEuudistuksen vaikutuksia.

'Panostus perusterveydenhuoltoon.' Tällä hetkellä kunnat käyttävät rahamäärällisesti enemmän euroja erikoissairaanhoitoon. On kaikkien edun mukaista, että sairaudet ehkäistään ennalta, eikä korjata erikoissairaaloissa jälkikäteen.

'Palveluverkon tasapuolisuus.' Voi tietenkin miettiä, mitä tasapuolisuus edes teoriassa voi tarkoittaa. Harvaanasutun alueen pitkistä välimatkoista ei päästä koskaan. Toisaalta isoilla kaupungeilla on aina omat haasteensa.

'Uudistus vahvistaa kansallista ohjausta. ' Kun kuntien (350 kpl) itsemääräämisoikeus terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy sotealueille (5 kpl), voidaan sitä nimittään kansalliseksi ohjaukseksi.

'Sotealueiden ja tuotantoalueiden tulosohjausprosessi vaatii täsmentämistä'. Toisin sanoen, kuka loppujen lopuksi päättää, kuinka paljon rahaa terveyspalveluihin voidaan ylipäätään käyttää. Tätä pidän itse suurena uhkana. Jos kunnalle jää terveyspalveluissa maksajan rooli, kustannusten lisääntyminen (= huono tulosohjausprosessi) on pois muista kunnan palveluista. Muita kunnan palveluita on siis esimerkiksi perusopetuksen järjestäminen.

Toisaalta THLn lausunto pitää soteuudistuksen mahdollisuuten sen, että kustannuskehitystä saadaan hillittyä. Toisin sanoen, edes terveyden asiantuntijat eivät usko, että soteuudistus pienentäisi kustannuksia.

Verojen = tulojen määrää ei voi kunnissa loputtomiin lisätä, joten uudistus on mielenkiintoinen.

Jos tilanne ilman uudistusta tarkoittaisi vielä suurempaa kustannusten nousua, uudistus on onnistunut.

Ja vielä terveyseroihin: että voidaan minimoida kaupunginosien välisiä terveyseroja, täytyy ensin minimoidan kaupunginosien välisiä koulutuseroja. Vantaalla ei ole eroja peruskoulujen välillä. Perusopetus on yhtä hyvää joka puolella Vantaata.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti