torstai 23. lokakuuta 2014

Kuka asuttaa asunnottoman?



Kiitos kuvasta Mats Kangas

Asunnottomien päivää vietettiin viime perjantaina. Vahti ry järjesti paneelikeskustelun.

Asia on tärkeä ja sen tärkeys on korostunut tällä viikolla, kun kostean leppeät syysilmat on päättyneet ja kylmät ja pistävät talvi-ilmat saapuneet. Ulkona ei tarkene. Suomessa ei voi olla asunnoton.

Silti Vantaalla on 522 asunnotonta, joista 150 pitkäaikaista asunnotonta.

Jos asunnottomuuteen olisi olemassa yksi ja helppo ratkaisu, se olisi keksitty ja käytössä. Näin ei ole, tilanne on monen asian summa.

Ensinnäkin asuntomarkkinat eivät toimi. Toimivilla markkinoilla tarjonta ja kysyntä kohtaavat siten, että hinnat pysyvät kohtuullisina.

Kohtuulliset hinnat takaisivat sen, että yllättävässäkin asuntopulassa vuokra-asunto löytyy markkinoilta. Ei tarvitse turvautua kaupungin tukiasuntoihin. Nyt ei löydy. Nyt nekin kääntyvät kaupungin puoleen, joilla on perhe, työ, toimeentulo ja terveys. Kaupungilla on kuitenkin vain rajallinen määrä asuntoja. Väliin putoavat ne, joilla terveys on vaihtunut alkoholiin ja työ syrjäytymiseen.

Toiseksi asunnottomuus on monen ongelman seuraus. Pelkkä katto pään päällä ei tuo työtä eikä perhettä. Ei aina hyvinvointiakaan.

Suomessa lämmin tila pitää kuitenkin löytyä kaikille. Niillekin, jotka eivät maksa vuokraa, särkevät keittiön kalusteet ja piikkaavat irti kuparikaapelit. Kenen vastuulla he ovat, ja minkälaisella asumisen muodolla. Kenen kustannuksella? Joku maksaa aina. Jos Y-säätiö tai VAV jäävät ilman vuokratuloja, kustannus siirtyy näiden toimijoiden muiden vuokralaisten maksettavaksi. Sekin on tietenkin parempi vaihtoehto kuin se, että maksamaton vuokra päätyy yksityisen vuokraajan maksettavaksi. Kumpikaan ei kuitenkaan ole oikea kohde.

Lyhyesti: enemmän toimijoita asunnon tuotantoon. Halvempaa rakentamista. Varhaista ongelmiin puuttumista. Yksi luukku heille, jotka eivät muualta apua löydä. Ja tarvitaan myös lämpimiä ja turvallisia väliaikaisia yösijoja.

2 kommenttia:

  1. Ei lisärakentaminen tai halvempi rakentaminen vielä riitä, kun asunnontarvitsijoilla ei ole varaa niitä hankkia tai vuokrata, eikä julkinen valtakaan sitä kaikille kustanna. Onhan nytkin asuntoja tyhjillään melko paljon, mutta niihin asunnottomilla ei ole varaa, eikä kaupunki tai valtio hanki niitä asunnottomien käyttöön riittävästi. Asunnottomuuden poistamisessa on kyse ennen kaikkea tulonjaosta ja yhteisten varojen käytöstä, lähetetäänkö julkisen vallan rahoja, jotka veroina ja maksuina on kerätty, EU:n kautta Saksan ja muitten EU-maitten pankkiirien tukemiseen tai Ukrainan sisällissodan ja kauppasodan rahoittamiseen vai halutaanko rahaa käyttää asunnottomuuden poistamiseen.
    Arjo Suonperä

    VastaaPoista
  2. Hei Arjo, olen kanssasi samaa mieltä, osittain. Aina tulee olemaan ihmisiä, joiden asuminen ei järjesty vuokramarkkinoilta. Heidän asuttaminen jää viime kädessä kunnalle. Mutta miten ja missä muodossa? Siihen ei ole helppoa vastausta, joka olisi oikeudenmukainen ja kannustava kaikille.

    Jos markkinat olisivat toimivat, asuminen ylipäänsä halventuisi. Tällöin vaara tippua asunnottomuuteen äkillisen elämänmuutoksen myötä pienenee.

    VastaaPoista