Mihin voidaan luottaa, jos tuloksia manipuloidaan, tai vielä pahempaa: jos nähdään manipuloinnin verran vaivaa? Jopa urheilutuloksiin?
Kiusaus tulosten manipulointiin on suuri, saahan sillä mainetta, kunniaa ja suuria seteleitä. Sopupelaaminen vie pohjan jalkapallon luotettavuudelta. Tämä näkyy kuitenkin viiveellä ja kärsijöinä on koko laaja jalkapallonpelaajien joukko. Tulosmuokkaus hyödyntää taas heti ja harvaa.
Ei ylivoimaiseksi käynyt houkutus muokata tuloksia koske vain urheilua. Luotettavuuden ongelmat voivat koskea myös tulosten käsittelyä ja käyttöä, samoin kuin niistä vedettyjä johtopäätöksiä. Tulokset kun ovat niin houkuttelevan - olemassa olevia. Ja siksi alttiita 'vaihtoehtoisille tulkinnoille'. Esimerkkinä tästä myöskin HS 213.3. käyty keskustelu turvesoiden vaikutuksista vesistöön.
Tieteen teossa nykyinen tutkimusetiikka nojaa Nurnbergin koodiin (1947). Se luotiin aikoinaan ilmeisistä syistä ja keskittyi lääketieteeseen. Tutkimusetiikan tarkoitus on suojata koehenkilöä vaivalta ja haitalta, joita aiheuttaa ymmärtämättömyys, tutkimuksen teon tarkoitushakuisuus tai huolimattomuus.
Niin niin, kaikkihan nyt tuon ymmärtää. Ei tässä mitään natsikorttia tarvita.
Milgramin tottelevaisuuskokeessa (1961) testattiin auktoriteettiuskollisuutta. Siinä koehenkilöt olivat hämmästyttävän suuressa määrin valmiita antamaan kuolemaan johtavan sähköiskun uhreille.
Se oli silloin, 60 -luvulla.
Tottelevaisuuskoetta on uusittu. 2010 Ranskassa asetelma muokattiin niin, että sähköiskuja antava henkilö lavastettiin osallistumaan tositv -lähetyykseen. Liveyleisö toimi yhtä vahvana auktoriteettina, kuin Milgramin asetelmassa tutkija.
Emme ole ihmisinä juuri muuttuneet. "Aika on sijoiltaan. Voi kirottua kiusaa/ että pitikin syntyä panemaan se paikoilleen!" Näin lausui Hamlet vuonna 1602.
Tieteellisen raportoinnin käytännöt ovat toimivia ja julkisuus nostaa painetta itsekontrolliin. Uusia haasteita ei synnykään tulosten julkaisuun vaan saatavilla olevan datan käyttöön. Kuka, miten ja mihin tarkoituksiin? "Siivittivätkö keinoäly ja Facebookin valtava data brexitin ja Trumpin voittoon?" HS 4.3. Karua luettavaa siitä, miten meihin vaikutetaan sen perusteella, mistä tykkäämme ja mitä seuraamme.
Ihmisinä emme taianomaisesti muutu eettisiksi ja humaaneiksi, se vaatii systemaattista työtä, asiaan keskittymistä ja eri näkökulmien pohtimista. Ammattikorkeakoulussa se vaatii eettisten käytäntöjen juurruttamista niin syvälle jokaiselle opiskelijalle, että ne paitsi siirtyvät käytäntöön, myös blokkaavat valeuutisia ja vaihtoehtoisia totuuksia.
